torstai 7. toukokuuta 2015

Hyvinvointi etusijalle

Olen nyt elänyt viimeiset 3 kuukautta miinuskaloreilla ja kovaa treenaten. Kroppa on välillä huutanut niin kovasti kunnolla ravintoa ja välillä on tossu painanut niin paljon. Mutta on PAKKO jaksaa, ihan PAKKO, koska haluan läskin palavan ja haluan olla super hyvässä kunnossa. Ei, ei, ei ja ei. Ei tosiaankaan näin. Ei ole pakko tehdä mitään.

Pari viikkoa taakse päin mulla oli tosi rankkaa henkisesti (ja oikeastaan fyysisestikin, kun en olisi meinannut jaksaa edes kävellä..), kun jotenkin kaikki asiat kasautui samaan aikaan niskaan ja stressi nousi ihan älyttömäksi. Tällöin rupesin myös miettimään, että miksi mä oikein olen dieetillä ja mitä mä oikein edes siltä odotan. Vaikka kuinka kovaan kuntoon saisi itsensä treenattua ja kiristettyä, niin ei ikinä kuitenkaan kunto ole omaan silmään tarpeeksi hyvä, vaan aina vähän siellä, täällä ja vähän tuollakin olisi parannettavaa. Olisinko koskaan tyytyväinen itseeni ja kroppaani, vaikka kuinka kireässä kunnossa olisin ja vaikka kuinka itseäni dieetillä rääkkäisin? En usko. Jos en opi rakastamaan itseäni ja kroppaani tässä hetkessä, niin miksi se tapahtuisi myöhemminkään?

Noita mietteitäni en tuon päivän jälkeen sen enempää jäänyt puimaan, mutta eilen kun oli syömishäiriöliiton kansainvälinen älä laihduta päivä ja Steffit julkaisi blogissaan kirjoituksen, joka tosissaan avasi silmäni uudelleen. Tunsin oikean piston sydämmessäni lukiessani sitä, koska itse kuuluin juurikin niiden fitness bloggaajien joukkoon, jotka höpöttävät blogeissaan dieeteistä ja jakavat ruokapäiväkirjoja. Ja niin kauheaa kuin se onkin, niin joku nuori itsestään epävarma tyttö tai poika varmasti ottaa mallia kireämmän kropan toiveessa ja mahdollisesti siinä ohimennen saattaa sairastua vakavaankin syömishäiriöön. Vetäisin heti ruokapäiväkirja postaukseni takaisin luonnoksiin, koska en halua että kukaan ottaa esimerkkiä sellaisesta, mikä ei kropalle (ja pääkopallekkaan) todellisuudessa ole hyväksi.
Kuva: WeHeartIt
Sinulla on yksi elämä ja yksi kroppa. Kohtele siis kroppaasi sen mukaisesti, se ansaitsee vain parasta. Älä laihduta, ei siitä ole mitään hyötyä. Jos tiedostat, että ylipaino on sinulle terveysriski, muuta elintapojasi. Elämäntaparemontti on ainut keino pysyvään muutokseen. Anna kropalle tarpeeksi hyvää ja ravitsevaa polttoainetta, sitä se tarvitsee ja sen avulla se toimii oikein ja olo on hyvä. Urheilijan (tai urheilemattomankaan) ruokavalioon ei sovi vähäiset hiilihydraatit, joten unohda niiden kyttääminen. Välillä tietenkin myös on päiviä, kun saattaa tehdä mieli jotain mikä ei välttämättä ole niin hyvä ja terveellinen vaihtoehto. Tällöin voi miettiä, että tarvitseeko sitä pullaa tai suklaata nyt ihan varmasti. Ilmankin ihan varmasti pärjää. Kuitenkin herkuttelu on hyväksi mielelle aina silloin tällöin, eikä kaikelta kannata kieltäytyä tai rajoittaa kokonaan pois elämästään.
Pääsääntöisesti aina terveellistä ja ravitsevaa evästä...
Mutta välillä tekee hyvää treffata poikaystävää tai kavereita ravintola illallisen tai vaikka brunssin merkeissä!
Itsevarma ja hyvinvoiva ihminen on kaunis. Sellaisesta ihmisestä näkee, että hän voi hyvin ja on täysin tyytyväinen itseensä ja elämäänsä. Haluan itsekin näyttää sellaiselta ihmiseltä. Haluan tuntea oloni hyväksi ja olla ylpeä itsestäni, ihan joka ikinen päivä.

En halua enää kitua dieetillä ja rajoittaa sillä elämääni. En halua, että elämäni sisältö on pelkkää makrojen laskemista ja kropan kyttäämistä, että joskos se vatsa nyt olisi vähän kiristynyt eiliseltä... Todellisuudessa kukaan muu ei edes varmaankaan huomioi niitä "epäkohtia" mitkä itselläni silmään pistää kropassani. Mutta nyt kyttääminen saa loppua. Olen ihan hyvä tälläisenä, vaikka aina kehittyminenkin on kivaa ja se saa aikaan hienon tunteen. Kehittyä kun haluan, niin tällöin se ravinto on tosiaankin avainasemassa. Olenkin siis aloittanut nyt reverse dieetin ja pikku hiljaa nostan kaloreita ylös päin ja totutan aineenvaihduntaani suurempiin ruoka määriin.

Dieetti on muutenkin myös kovin elämää rajoittavaa. Ei voi liikkua minnekkään ilman, että on ne omat valmiiksi punnitut eväät mukana. Kaverit pyytää brunssille, ääh ei pysty kun olen dieetillä!! Kuinka tylsää, että menettää melkein koko sosiaalisenkin elämänsä. Olisi toki aivan eri asia, jos edes olisi jokin kunnon tavoite (kuten esim. fitness kilpailut) joihin täytyy päästä tiettyyn kuntoon tiettyyn aikaan mennessä. Mutta dieettaamisessa muuten vain ei vain ole mitään järkeä ja niinkuin jo aikaisemmin sanoin... Mitään pysyviä muutoksia sillä ei aikaiseksi saa. Täytyy vain lopettaa itsensä vertaaminen muihin ja olla tyytyväinen ja onnellinen sellaisena kuin on.
Kuva: WeHeartIt
Tästä lähtien aion keskittyä sellaisiin asioihin elämässä, jotka ovat mulle oikeasti tärkeitä ja joita haluan tehdä. Haluan syödä terveellisesti ja treenata kovaa, koska se on mun juttu ja rakastan sitä. Kun syö oikein olo on kokoajan hyvä, kroppa kiittää ja vatsa toimii. Ja niin myös jaksaa treenata kovaa ja palautuu nopeasti.  Treenaan, koska rakastan sen tuomaa tunnetta ja sitä, kun joka kerta salilla olen niin kiitollinen ja onnellinen siitä, että olen löytänyt oman juttuni.

Haluan myös jatkossa panostaa enemmän jo nykyisiin ystäviini, sekä haluan tutustua uusiin ihmisiin. Ihan parasta, kun ympärillä on hyviä ihmisiä ja aina löytyisi joku kenelle puhua asioista. ♥️
En malta odottaa, mitä kaikkea hyvää ja kivaa tulevaisuus tuo tulleessaan :)

Kirjoitettuani tämän tekstin tuntuu, että raskas taakka on lähtenyt harteiltani! Oikeastaan tuntuu siltä, että olen saanut blogini takaisin(!!!). Healthy Living tuntuu taas ihan mun omalta jutultani ja tuntuu mukavalta kirjoittaa taas, vaikka välissä blogin ylläpito tuntui vaivalloiselta...

Ihanaa olla täällä taas! Superia loppu viikoa kaikille teille upeille tyypeille ♥️
Sanni

22 kommenttia:

  1. Kuulostaa/tuntuu varmaan oudolta,mutta pakkoa sanoa että oon tosi onnellinen sun puolesta,vaikka en tunne sua millään tavalla muutakun ulkopintaa blogisi kautta.Mulle tuli hymy huulille ja hyvä olo kun luin tätä tekstiä juuri sun kirjoittamana :)! oon itsekin pyöriny samojen ajatusten kanssa ja tajusin vähä aikaa sit just minkä nyt kirjotit! Ihanaa loppu kevättä sulle Sanni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista <3 Välillä sitä pitää hieman miettiä asioita pintaa syvemmältä ja tällöin myös oikeasti oivaltaa asioiden tärkeyden ja merkityksen!
      Ihanaa kevättä ja tulevaa kesää myös sinne! :-)

      Poista
  2. Todella hyvin kirjoitettu ja oivallettu Sanni! Tärkeintä on se miltä tuntu ja onko onnellinen. Ei se jatkuva tarkkailu että onko ne lihakset nyt kasvanut ja kehittynyt. Ja sanon ihan suoraan, että mun mielestä sä olet ihan huippukunnossa eikä sun kropassa ole mitään vikaa. :-) Tsemppii sullekin loppuviikkoon ja kivoja treenejä! <3

    http://neeanatalie.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Tärkeintä todellakin on se, miltä olo tuntuu ja onnellisuus on parasta. On ihan kauheaa, jos joka päivä on yhtä kamppailua itsevarmuuden ja onnellisuuden kanssa. Hyvä olo on parhainta :) Kropan kyttääminen kriittisellä silmällä saa kyllä tosiaan loppua, kehitys ja lihaskasvu on aina positiivinen juttu, mutta sekin vaatii paljon aikaa ja töitä! Joten täytyy siis vain ottaa rennosti ja odotella sitä parempaa kehitystä ja fysiikkaa.
      Kiitos vielä oikein paljon <3 Mukavaa loppu viikkoa sinnekkin! :-)

      Poista
  3. Ihanaa, juuri näin Sanni ♥ Mulla täysin samat ajatukset, joten ei mitään lisättävää. Mennään brunsseilemaan ja unohdetaan kaikki hemmetin dieetit! :-)

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa tekstiä! Sulla on kuitenkin terveellinen elämäntapa ja hyvä kroppa, joten ei mitään syytä turhaan diettailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Näinhän se on, elän terveellisesti ja tasapainoisesti, joten miksi pitäisi dieetata! Hyh pyh :-) Tästä lähtien keskityn siihenkin, että myös mieli voi hyvin!

      Poista
  5. huippu teksti, asiaa!
    Itellä kiristelyprokkis kosahti myös kasaantuneeseen stressiin, varsinkin kun olin päättänyt etten anna psyykkeen horjua ton projektin takia enää koskaan. Noin kuukausi mennyt kevyemmällä asenteella, ja vaikka oppimista vielä riittää ja välillä on vähintäänkin löysä sotanorsu -fiilis, tiedän kyllä, että se kultanen keskitie löytyy vielä. Ruokapuoli ottaa mun taustojen takia oman aikansa vasinkin stressin pukatessa, mutta ainakin salitreenit hoituu aina yksinkertaisesti puhtaasta rakkaudesta siihen harrastukseen.
    Tärkeintä oiskin osata nauttia olosta omista nahoissaan ihan ympäri vuoden, oli niitä rasvoja tai ei (ja sä oot kumminkin jo ihan huikeessa kunnossa) niin sillon homma on aina terveellä pohjalla suunnasta riipumatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥
      Niinhän se on, että kun alkaa liikaa rajoittamaan tekemisiään ja vaatimaan itseltään paljon, niin psyyke horjuu ja lopulta kaikki kaatuu niskaan. Itsellänikin on edelleen hieman epävarma olo ja välillä on juurikin tuo sotanorsu fiilis, mutta tiedän myös itse, että se kultainen keskitie vielä löytyy ja tunne kropastani tulee olemaan hyvä! Itsevarmuuskin on sellainen asia, mitä täytyy itse harjoittaa... Kyllä se sieltä vielä tulee ihan luonnostaan :) Ja niinkuin sanoit, kun hommat ovat terveellä pohjalla ja voi kokonaisvaltaisesti hyvin, niin homma on hanskassa!

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos tuhannesti sulle Steffi, olet upea! :-) ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

      Poista
  7. Tosi hyvä postaus! Ite olin pitkään liian pienillä kaloreilla ja ajatukset kavereiden kanssa syömään menosta, kouluruuasta yms ahdisti. Kun annoin ittelleni luvan syödä vällä herkkuja, söin vaikka ei tehnyt mieli, vaan koska sai. Nykyään en laske kaloreita, mutta aika hyvä päänsisäinen kalorilaskuri on jäänyt. Turhan stressaamisen lopettamisen jälkeen alkoi treenit kulkea ja lihaksia näkyä, eikä mitään pelättyä pullahtamista käynyt. Herkkuja syön kun tekee mieli. Kuitenkaan kun ei kiellä mitään mieliteot vähenee eikä herkkuja ole tehnyt mieli kuin pari kertaa, eikä niiden syöminen ole mennyt överiksi. Kaikkea hyvää sulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! ♥
      Yeap, tuttuja tuntemuksia... Nyt dieetillä en ole tosin ollut ahdistunut ruuasta, mutta on tuntunut siltä, että rajoitan elämääni liikaa ja rääkkään itseäni ihan turhaan. On siis hyvä eliminoida tälläiset turhat ja ikävät ajatukset pään sisältä pois ja ottaa rennommin.

      Stressi kyllä vähän estää niiden tuloksien tulemista, huomasin myös itse viime syksynä, että kun lopetin stressaamisen ruuasta ja treeneistä, niin sitä tulostakin alkoi tulla! Tosin, kun annoin itseni syödä vähän liikaakin, juurikin siksi koska oli ajatus "koska mä voin", niin se pullahtaminen sitten tapahtui. Tällä kertaa aion tehdä asiat fiksummin. Haluan antaa kropalleni ravitsevaa ja hyvää polttoainetta _TARPEEKSI!_, sekä joskus harvoin myös hieman herkutella jos mieli tekee! Yleensä niitä herkkuja ei kuitenkaan kroppa tarvitse, vaikka niin saattaisi luulla. :)
      Kaikkea hyvää myös sinne ♥

      Poista
  8. Oon niin suunnattoman ilonen näistä sun ajatuksista :) Oon käynyt itse just saman prosessin läpi ja tajunnut viimein mitä se hyvinvointi oikeasti on! Oot huippu likka<3

    VastaaPoista
  9. Ihan pakko kommentoida: Vaikken sua Sanni tunnekaan millään tavalla ja blogisikin löysin ihan muutama kuukausi sitten, tää teksti sai jollain tapaa tunteet pintaan ja hymyn huulille, IHAN HUIPPUA!! 8) ihana kuulla tuollaista! Ihanaa loppu kevättä ja buustia treeneihin <3

    -Maiju

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla! Kiitos paljon <3 Ihanaa loppu kevättä... (tai no sanotaan vaan suoraa hyvää kesää tässä vaiheessa) ;)

      Poista
  10. Kirjotat kyllä niin asiaa! Vaikka ootkin nuori ja mua 3v nuorempi, niin vaikutat TODELLA viisaalta ja älykkäältä, jalat maassa olevalta henkilöltä. Ja siis, en tarkoita että iällä olisi älykkyyden tai viisauden kanssa (tai juuri minkään kanssa) mitään tekemistä, mutta kun muistelee mitä itse teki 17-vuotiaana ni ei voi muuta kuin ihailla sua!! 😊👍🙈

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella mukava kuulla, kiitos paljon!<3 Ikähän ei aina todellakaan kerro kaikkea, välillä sitä näkee niin lapsellisia "aikuisia", mutta vastaan tulee myös toki paljon kypsiä nuoria :) Ihmiset aikuistuvat ja järkiintyvät niin eri aikoihin... Ja joiltain se jää kokonaan välistä :'D

      Poista

Kommentoithan asiallisesti, kaikki typerät ja herjaavat kommentit menevät suoraan roskapostiin!
-
Kiitos paljon kivasta kommentista! ♥️