tiistai 7. heinäkuuta 2015

Ahdistava epätietoisuus

Jo monen monta kuukautta on minulla asiat olleet erittäin hyvin. Olen elänyt erittäin stressitöntä ja mukavaa elämää päivästä toiseen. Kaikki asiat ovat menneet kivasti. Treeni on kulkenut, sosiaaliset suhteet voivat hyvin, olen lyötänyt tasapainon ravinnon suhteen ja niin edelleen... Pelkkää hyvää ja positiivista siis. Nyt kuitenkin taas elämässäni on pieni alamäki vaihe menossa ja tällä kertaa todella ikävä juttu kyseessä.
Jo puoli vuotta sitten huomasin ensimmäisen kerran itselläni hyvin ikävän vaivan. Muutamana iltana tunsin sydämmeni lyövän aivan päin puuta ja se valvotti minua muutamana iltana. Tällöin lopetin kaikkien tehonlisääjien käytön, jotta kofeiinin saantini menisi aivan minimiin. Sen jälkeen ei olekaan sitten rytmihäiriöistä kuultu. Kuitenkin kaksi viikkoa sitten ne tulivat takaisin ja vielä kaksi kertaa pahempana. Siitä lähtien olen kärsinyt ihan joka ikinen ilta (ja välillä myös päivisin) niistä himpuran rytmihäiriöistä ja pelännyt suunnilleen kuolevani. En ole uskaltanut käydä treenaamassa yli kahteen viikkoon. Tai no kyllähän mä kävin viime viikon maanantaina, mutta illalla taas ei uni tullut rytmihäiriöiden takia niin empä lähtenyt tiistaina sitten uudelleen jumpalle sydäntä rasittamaan. Treenien aikana minulla ei ole kuitenkaan koskaan ollut minkäänlaisia rytmihäiriöitä ja ne ilmaantuvat aina vain levossa. Se on niin ahdistavaa, kun yksin sängyssä illalla kärsii rytmihäiriöistä ja miettii kaiken maailman (ja maailmanlopun) asioita... 
Oloni on niin alakuloinen ja ärsyyntynyt. Kroppa tuntuu siltä, kuin olisin menettänyt aivan kaiken mitä olen kovalla duunilla saanut aikaiseksi. Tunnen oloni lihavaksi ja voimattomaksi. Eikä vaivalleni ole mitään kunnollista selitystä, eikä tietoa siitä mikä auttaisi ja millon auttaisi. Vaikka treenaamaan haluaisin vaikka väkisin tälläkin hetkellä, niin nyt täytyy silti malttaa laittaa terveys treenien edelle ja odottaa selkeitä tuloksia, että mistä tämä kaikki johtuu.

Kävin maanantaina lääkärissä ja he passittivat minut takaisin kotiin, koska rytmihäiriöitä ei ollut sillä hetkellä. No minä menin kaupan kautta kotiin ja eiköhän rytmihäiriöt ilmaantuneet heti kotiin päästyäni. Otin siis heti suunnaksi taas terveysaseman ja  minulta otettiin ekg. Paperille oli tallentunut jokin pieni rytmihäiriö, mutta pahimmat olivat jo kerenneet mennä ohi siinä tilanteessa, kun minut piuhoihin saatiin laitettua. Ensi viikolle mulle sitten varattiin seuraava aika lääkärille. Toivottavasti sydän filmistä oltaisiin saatu jotakin selkoa tähän tilanteeseen.

Pelkään, että saan jonkin pitkäaikaisen liikunta kiellon. En todellakaan tiedä, miten sellaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua ja sopeutua. Mä en pysty elämään ilman liikuntaa. Toisaalta tämä kaikki saattaa olla vain ihan turhaa stressaamista ja pelkoa, olenhan kuitenkin ihan terve nuori nainen. Kuitenkin ehkä tälläisessa tilanteessa saa olla hieman hysteerinen. Sydän ja sen toiminta on kuitenkin niin suuri juttu, että tottakai sen toiminnan häiriintyessä hieman huolestuu.

Olen lukenut internetin läpi ja kysellyt vaikka keneltä tästä minun vaivastani. Onneksi kaikki sanoo, että yleensä nämä ovat ihan normaaleja ja vaarattomia oireita. Ikäviä ne kuitenkin ovat ja toivoisin, että jotain helpotusta niihin olisi tarjolla, kun ne joka päiväistä elämääni nykyään häiritsevät. Ei auta muu, kuin toivoa parasta. Vaikeuksien kautta voittoon sitä on ennenkin menty, joten eiköhän tästäkin hyvin selvitä. Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.

Blogissani ei siis ainakaan hetken aikaan ole käytöä treeni tunnisteelle, mutta toivottavasti pian siihen tulisi muutos. Pitäkäähän kaikki peukut pystyssä!
♥ Sanni

16 kommenttia:

  1. Nuorten rytmihäiriöt tosiaan on yleensä pikemminkin pelottavia ja epämiellyttäviä kuin vaarallisia - varsinkin, jos ne menivät ohi ennen kuin ehdittiin saada nauhalle. Tietysti hyvä varmistaa, että sydän pelaa niin kuin pitää, mutta etköhän pääse jatkamaan treenejä ihan rauhassa ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mäkin olen ymmärtänyt :) Onneksi! Mutta tosiaan, hyvä kuitenkin tutkituttaa asia kaiken varalta. Mulla kun on aikaisempaakin kokemusta näistä muutama vuosi sitten ja kerran myös olen saanut tajuttomuus kohtauksen rytmäreiden takia... Ei kuitenkaan silloin löydetty mitään, joten toivotaan että nytkään ei löytyisi :)

      Poista
  2. Noi on tosi ikäviä :( kävin just tänään aamulla itekkin sydänfilmissä ja verikokeissa, kun rytmihäiriöt lisääntyny ja mulla ihan sama kanssa et levossa niitä tulee enemmän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ovat kyllä! Ikävä juttu, että sullakin on niitä :/ Toivottavasti saataisiin jokin helpotus näille! Inhottavaa, kun ne haittaavat ihan joka päiväistä elämää...!

      Poista
  3. Tosi inhottavaa! Oon joutunut käymään kahdesti sydämen takia tutkimuksissa, ekalla kertaa hakkas tosi lujaa ja levossa ilmeni siis, meni 4-5v ja sydän alko muljuu reenien yhteydessä ja levossa hakkas lujaa. Filmattii, verikokeet, kannoin vuorokauden mukana sellasta laitetta, kävin rasitustesteissä ja ultrassakin eikä mitää onneks löytyny. Eipä noita oo onneks ollukkaan, joskus muljahtelee jne mut onneks harvakseltaa! Mut parempi aina tutkituttaa :) tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on kyllä ihan hirmu kurjaa! :( Kuulostaa tosi hurjalta noi sinunkin kokemukset.. Onneksi kuitenkaan ei sitten löytynyt mitään poikkeavaaa! Nämä rytmihöiriöt kun taitavat olla erittäin yleinen vaiva ja täysin normaalia. Mutta ikävän tuntuisia ne kyllä ovat ja erittäin häiritseviä! Toivottavasti nyt mäkin selviäisin tästä vain säikähdyksellä ja saisin jonkun helpotuksen rytmäreihin.. :)

      Poista
  4. Voi ei, toivottavasti tuo helpottaa pian! :c

    http://minunvalokuvia.blogspot.fi

    VastaaPoista
  5. Paniikkihäiriön oireita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskimpa mistään sellaisesta on kyse :)

      Poista
  6. super harmi juttu, toivottavasti saadaan selkoa ja asiat kääntyy parhain päin! on äärimmäisen ahdistavaa kun ei voi tehdä sitä mitä rakastaa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näimpä! Alkaa tosiaan olla jo ikävä kunnon treenejä ja normaalia aktiivista arkielämääni :<

      Poista
  7. Mulla on vähän sama tilanne, tosin itselläni todettiin "vain" poskiontelotulehdus, joka on aika ajoin muhinut poskionteloissani nyt jo kuulemma puolisen vuotta. Puoli vuotta sitten käväisinkin lääkärissä ja passittivat kotiin koska juuri silloin ei mitään hätää ollut. Kovat pääkivut ja valtava väsymys on vaivannu ja liikunta on todellakin jäänyt to do-listalla viimeiseksi. Nyt helpottaa kun kävin yksityisellä lääkärillä joka huomasi vaivan ja määräsi lääkkeet, jospa sitä tästä nyt kuntoutuisi pian ja pääsisi liikkumaan. Liikkumatta oleminen on oikeasti aivan hirveän ahdistavaa!
    Toivottavasti paranet ja tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua kuulostaapa hurjalta, että olet puoli vuotta sairastellut tietämättäsi! :o No mutta onneksi kuitenkaan ei selvinnyt mitään vakavempaa. Tuollaisessa tilanteessahan olisi voinut tulla vaikka sydänlihastulehdus! :/ Huippu juttu, että nyt sulla on tilanne jo menossa parempaan suuntaan!

      Toivon mukaan nämä minunkin vaivat saadaan selvitettyä ja pääsen takaisin elämään normaalia elämääni treenien parissa :) Kiitos kovasti tsempeistä!

      Poista
  8. Tulin toooosi surulliseks tästä tekstistä ja sun tilanteesta :( Toivon niin kovasti, että sun olotila tulis normaaliks ja saisit jonkin avun! Veikkaan, että sun kroppa on vaan aikamoisessa rasitustilassa ja tarviit vaan lepoa. Muistan itekin vuos sitten, kun ylikunto ja ortoreksia laitto mut pakkolepoon, se oli aluks ihan kauheeta. Ajan myötä siihen kuitenkin tottu ja tajus, että tää on vaan mun omaks parhaaks. Paljon tsemppiä, oot vahva tyttö ja selviit tästä :) Nähdään ens viikolla mun matkan jälkeen!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä vaivat ovat kyllä tosi inhottavia :< Ja ärsyttää juurikin tämä epätietoisuus, kun ei tiedetä mistä nämä johtuvat. Epäilen kuitenkin samaa kuin sinäkin; kevään dieetti, liika treenaaminen ja vähäinen lepo lopulta on ajanut mut ylirasitus tilaan. Nyt olen kuitenkin tosiaan levännyt, syönyt hyvin kunnon ruokaa, vitamiineja sekä päivittäin käyttänyt glutamiinia, niin luulempa että alan pikku hiljaa olla voiton puolella. Kahteen päivään onneksi ei ole rytmihäiriöistä nyt kuulunut. Kuitenkin täytyy varmasti odottaa tiistaihin asti levossa ja kuulla lääkärin mielipide asiasta.

      Kiitos paljon Kia tsempeistä :) Todellakin nähdään ensi viikolla! ♥️

      Poista

Kommentoithan asiallisesti, kaikki typerät ja herjaavat kommentit menevät suoraan roskapostiin!
-
Kiitos paljon kivasta kommentista! ♥️