sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Arvosta terveyttäsi

Viimeaikoina bloggaaminen on tuntunut erittäin väkinäiseltä. Monet lukijoistani ovat kadonneet ja kommenttiboksit täyttyvät lähinnä ikävistä viesteistä, jotka menevät suoraan roskapostiin. Se ei motivoi minua edes yrittämään. Toisekseen olen erittäin allapäin treenaamattomuudestani, sekä minulla on suuri huoli terveydestäni. Kyllä, luit oikein - tätä välivaihetta ei ole vieläkään selätetty.

Noin viisi kuukautta treenitaukoa takana, siis voitteko kuvitella, kohta jo puoli vuotta? Nytkin meinaa alkaa itkettämään, kun yritän kirjoittaa tätä tekstiä. On rankkaa, kun ei voi tehdä sitä mitä rakastaa. Pahinta on se, että en voi tietää kauanko palautumisessa menee.

Kroppani on erittäin ylirasittunut viime vuoden dieetin ja treenien takia. Olin liian ahne viime keväänä, treenasin hulluna ja liian vähäisillä kaloreilla. Kesällä elämääni mukaan tuli rytmihäiriöt, jotka pahenivat syksyä kohti - olin tyhmä, ja jatkoin silti treenaamista. Syyskuussa alkanut flunssa, joka on jatkunut monta kuukautta pakotti minut lepäämään. Siitä lähtien ei ole salille asiaa ollut. Lopulta lääkärissä kaikki kokeet käytyäni ei minulta löydetty yhtään mitään, kaikki veriarvot kunnossa ja rytmihäiriöt todettiin hyvä laatuisiksi. Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin.

Levon ja rauhallisen koulu- ja työtahdin ansiosta rytmihäiriöni lähtivät kokonaan syksyllä. Nyt kuitenkin aloitettuani uudessa fyysisemmässä työssä ne ovat palanneet, ja välillä erittäin rajuina. Kroppani ei siis vain yksinkertaisesti kestä minkäänlaista rasitusta.

Miten olen edes kehdannut kohdella kroppaani niin, että tässä on lopputulos? Oliko ne tiukat vatsalihakset oikeasti tämän kaiken väärti? EI TODELLAKAAN! 



Harmi vain, että olen oikeasti oppinut arvostamaan terveyttä ja hyvinvointia vasta tässä vaiheessa. Miksi ihmeessä olen laittanut aina ulkonäön etusijalle? Tärkeintä on se, että on terve ja hyvinvoiva - henkisesti ja fyysisesti. Kun pitää huolen siitä, että voi hyvin myös henkisesti ja on tyytyväinen itseensä, niin ei tarvitse lähteä kikkailemaan dieettien kanssa ulkonäköpaineiden takia ja pahimmassa tapauksessa pilata terveyttään mennessään, niinkuin minä tyhmänä tein.


Ei enää lihaserottuvuutta ja paino on noussut 4 kiloa, ja se on ihan sitä itseään eli läskiä. Ei haittaa ainakaan minua. Minä voin erittäin hyvin ylirasitus tilasta huolimatta. Tottakai haluaisin treenaamaan (ja ennen kaikkea terveyteni takaisin) tosi tosi paljon, mutta minun on annettava aikaa kropalleni palautumiseen. Olen vihdoin oppinut arvostamaan itseäni sellaisena kuin olen, enkä enää ikinä ryhdy millekkään dieetille, koska joku muu tekee niin tai näyttää joltain.

Onni ja hyvinvointi on niin monen asian summa ja niihin kaikkiin kohtiin tulisi panostaa, jotta voi hyvin. Näe rakkaitasi, tee sitä mitä rakastat, syö hyvin, harrasta liikuntaa sopivasti, ole hyvä muille ja niin edelleen, kyllähän te nämä tiedätte.

Ethän sinä tee samanlaista virhettä, kuin minä? Voikaa hyvin ja nauttikaa elämästä ♥️

Sanni

28 kommenttia:

  1. Voi kun hyvä teksti ja itekkin oon vasta viimeaikoina oppinut arvostamaan kroppaa ja tajunnut, että se tarvitsee lepoakin välillä. Oot kyllä vahva ja varmasti pääset vielä treenailemaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kropan kuuntelu ja arvostaminen on ehdottoman tärkeää :) Toivon mukaan tämä selätetään pian! Mukavaa viikonloppua sulle :)

      Poista
  2. Oon lukenu sun blogia tosi kauan ja oot ihan mahtava tyyppi. Tää postaus kosketti mua syvästi, sillä meinaan itsekkin vähän väliä treenata liian paljon ja liian vähillä kaloreilla. Myös ortoreksiaa ja anoreksiaa on tullut sairastettua. En vain ymmärrä miksi kokoajan pitää olla muokkaamassa kroppaa, eikä itse liikkumisesta pysty nauttimaan. Toivottavasti paranet pian ja pääset tekemään sitä mitä rakastat. Voimia sulle ja tää postaus herätti minussa paljon ajatuksia, kiitos sinulle siitä ! <3 Terveys on se tärkein juttu, toivottavasti kaikki ymmärtäisivät sen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten mukava kuulla, kiitos tosi paljon! :) Mahtavaa, että postaus herätti sinussakin ajatuksia, se oli osittain tarkoituksenikin.

      Itsensä arvostaminen, kropan kuuntelu ja hyvinvointi on tärkeintä. Liikuntaa tulisi harrastaa siksi, että se on mukavaa, eikä siksi että on pakko.

      Toivottavasti palautuminen tapahtuisi nopeasti ja pääsisin taas varovaisesti takaisin sen pariin mitä rakastan! :)

      Mukavaa viikonloppua sulle!

      Poista
  3. Mulla on kokemus parin vuoden takaa, kun innostuin liikaa treenaamisesta. Treenasin varsinkin aerobista paljon enkä syönyt tarpeeksi kulutukseen nähden. jouduin sitten ylirasitus tilaan.. muistan kun vaan makasin sängyssä monta päivää - vapisin, itkin, lihaksia särki, kuume nousi ja olo oli todella voimaton. ihmettelin silloin että mitä mulle on tapahtumassa. nyt en voi käsittää niitä mun vähäisiä ruokamääriä ja hulluja treenimääriä mitä silloin tein (oon lukenu vanhoja ruoka- ja treenipäiväkirjoja..) onneks tajusin ajoissa ja lepäsin muutaman viikon ennen kun alotin treenit uudestaan ja keveemmällä otteella.
    nykyään tiedän näistä asioista enemmän ja etsin parhaillaan sitä kultaista keskitietä.


    Toivon sulle pelkkää hyvää, toivottavasti palaudut pian. ♥️ Oon niin samaa mieltä että dieetit ei oo niitten vatsalihaspalikoiden arvosia eikä todellakaan pidä pelätä yhden ''ylimääräisen'' omenan syömistä tai kieltäytyä tyttöjen illasta vaan dieetin ja treenien takia. Surullista miten media luo nykyään vääränlaista ihannekuvaa. :(

    Tsemppihalit ja pakko sanoo et oot upeessa kunnossa. :)eikä todellakaan pelätä jonkun yhden ''ylimääräisen'' omenan syömistä tai kieltäytyä tyttöjen illasta vaan dieetin ja treenien takia. ♥️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertomasi kuulostaa hyvin tutulle... Samoja asioita ollaan täällä käyty läpi, harmi vain että tilanteen tosiaan tajusi vasta silloin kun oli jo liian myöhäistä! :(

      Hyvä kuulla kuitenkin, että sinäkin olet edistynyt ja pikku hiljaa löytämässä sitä kuuluisaa kultaista keskitietä. Dieetit eivät todellakaan ole sen arvoisia, kaikki lähtevät sieltä oman pään sisältä, joten ajattelutavan muutos vaikuttaa jo paljon enemmän kuin ne vatsalihakset! :D ;) Surullista juuri, miten nuo dieetit ja tarkat ruokavaliot lopulta vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiinkin hyvin negatiivisesti, minä en ainakaan sellaista halua!

      Kiitos todella paljon Nelli <3 Täällä yritetään kovasti tehdä kaikki sen vuoksi, että palautuminen tapahtuisi nopeasti!



      Poista
  4. Tsemppiä!! Ilkeet kommentit lukematta roskiin! Oot yks mun lempibloggaajia ja innolla luen uudet postaukset :) keskity paranemaan ja bloggaat silloin kun siltä tuntuu <3 älä ota paineita tästä blogista kun on kyse sun terveydestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Ilkeät kommentit tosiaan päätyvät suoraan roskakoriin ja jätän se omaan arvoonsa.

      Mahtavaa kuulla, että olet tykännyt blogistani ja odotat innolla uusia postauksiani :) Te lukijat olette kyllä niin mahtavia!

      Kiitos paljon Julia <3

      Poista
  5. Voi ei, tosi ikävä kuulla että kroppasi on joutunut tuollaiseen tilaan! :( Luulisin, että monesti kun tuloksia alkaa kunnolla huomaamaan, siihen jää tavallaan koukkuun ja haluaa treenata vielä vähän kovemmin että lopputulos hipoisi sitä "täydellisyyttä". Erittäin hyvältä näytät kyllä noinkin, eikä neljää kiloa edes huomaa! Hurjasti tsemppiä ja paranemisia sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä muuta sano! Ja näinhän se on, niihin tuloksiin jää koukkuun ja touhua ei voi lopettaa :/

      Kiitos paljon Tuuli <3

      Poista
  6. onneks asioilla on tapana järjestyä :) nyt vaan jaksat vielä hwtken (tai toisenkin hetken) ja annat kropalle sen mitä se vaatii, eli luultavasti tarpeeks lepoa ja laadulasta ravintoa :) onneks oot nuori ja aul on koko elämä aikaa treenata. Vaikutat tosi fiksulta ikäseks, jatka vaa samaan malliin niin täälä pysyy ainaki yks uskollinen lukija haha! :D

    -Jaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi asiat menevät aina juurikin noin! Kropalle tosiaan täytyy antaa nyt paljon lepoa ja hyvää ravintoa palautuakseen. Ja niinkuin sanoit - olen nuori ja minulla on koko elämä aikaa treenata! Antaa nyt siis elimistön ottaa aikansa ja kohta olenkin taas huippu kunnossa ja täynnä tarmoa :)

      Kiitos paljon Jaana! Mukavaa viikonloppua sinulle :)

      Poista
  7. Hei - tää oli ihan uskomattoman hyvä teksti ja kolahti täysin omaan elämään.
    Jotenkin sitä haluaa todistaa olevansa parempi kiinteällä kropalla ja tarkalla ruokavaliolla, ainakin omalla kohdallani. Oikeasti ansaitsisi sitä arvostusta ilman hyvää ulkonäköäkin... mutta se ''perus'' ei vaan kelpaa.

    oot ihana <3 voimia sinne !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että postaus herätti sinussa ajatuksia! Ja tuo on ihan totta.. Sitä halusi jotenkin todistella muille silloin, kuinka tiukkaan kuntoon voi päästä ja kuinka hyvä itsekuri sitä onkaan... Mutta kuitenkin loppujen lopuksi minäkin olen vain ihminen, enkä kone :) Turhaa siis sellainen vouhotus!

      Kiitos paljon <3

      Poista
  8. Näytät hyvältä :) Terveys ennen kaikkea! Itellä kans treenitauko..



    http://tiialehto.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Terveys menee tosiaan edelle, eiköhän me näistä tauoista selvitä! :) Onhan sitä vielä kuitenkin monta vuotta aikaa treenata :)

      Poista
  9. Hieno teksti�� Ja toivottavasti pääset pian taas treenamaan�� on hienoa että osaat unohtaa ulkonäköpaineet kun kuntoilet vaikkakin pienen virheen kautta, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan ��. Jokainen näyttää kauniilta/komealta omalla tavalla eikä koskaan pitäisi kuunnella muuta kuin omaa kehoa ja mieltä.
    Ps. Hyvältä näyttää ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Tomi! Toivon itsekin, että tämä tilanne olisi pian takana päin. Mutta täytyy nyt vain antaa kropalle sitä, mitä se eniten tarvitsee - lepoa, aikaa ja laadukasta ravintoa. Eiköhän tästä selvitä :)

      Kaikki tosiaan ovat hyvännäköisiä, se itsevarmuus on vain omasta ajattelutavasta kiinni. Onneksi minäkin olen tämän asian nyt sisäistänyt! Parempi tosiaankin myöhään, kuin ei millonkaan :)

      Kivaa viikonloppua sulle!

      Poista
  10. Oot ihan mahtava mimmi! Ite en ainakaan ole lopettanut lukemista, vaan päinvastoin odotan innolla aina uusia postauksia, vaikka niitä ei niin usein tulisikaan! Odotus palkitaan :) Sulla on aivan mahtava asenne ja susta saa aina potkua salille! Ja nythän blogia on vielä mielenkiintoisempaa lukea, kun on näkökulma sairastumisesta parantumiseen. Myös realistinen asenne fitnekseen on sulla nyt ihana!! Ei niinkään se kirein vatsa vaan kokonaisvaltainen hyvä olo!
    Jatka samaan malliin! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti! <3 Todella mukava kuulla, että olet tykännyt blogistani.

      Ja tosiaan, aion jatkossa kirjoitella enemmän asioita liittyen ylikuntoon ja siitä palautumiseen. Se varmasti kiinnostaa monia ja toivon mukaan saa ihmiset ajattelemaan, että onkohan siinä ylitreenaamisessa ja hirveässä vouhotuksessa ruokavalion kanssa mitään järkeä...

      Hyvinvointi on tärkeintä, sen tulisi kaikkien muistaa :)

      Poista
  11. Ikävää ettet vieläkään ole parantunut :( Mainitsit tekstissäsi erittäin tärkeitä seikkoja, jotka sai mutkin ajattelemaan vielä enemmän terveyden tärkeyttä. Kiitos tästä!

    Voisiko olla että sulla olis ylikunto? Sehän ei välttämättä ole mitään nopeasti ohimenevää. Oli mikä oli, toivon sulle kaikkea hyvää <3 kyllä se siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on! Nimenomaan puhun siis ylirasitus tilasta = ylikunnosta. Ja siitä palautumiseen voi tosiaan kestää jopa vuosi. Nyt viisi kuukautta lepoa takana, saa nähdä kuinka kauan tämä vielä vie... Mutta pysyn vahvana! :)

      Huippua, että teksti sai sinutkin ajattelemaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Niiden tärkeys tulisi ymmärtää ja osata arvostaa sitä, ennen kuin ne oikeasti menettää!

      Kiitos paljon! :)

      Poista
  12. ootko vielä sen poikaystäväsi kanssa?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tiemme lopulta lähtivät erilleen monien asioiden takia. Harmillistahan se on, mutta ainakin minun mielestäni se oli lopulta oikea ratkaisu.

      Poista
  13. Ihana tämä sinun blogi. Löysin tämän hakiessani tietoa ortoreksiasta ja olit kirjoittanut siitä pari vuotta sitten postauksen. Jokaisen (etenkin nuoremman) ihmisen joka haluaa ns. väärin keinoin hyvään kuntoon ja timmin kropan, pitäisi lukea tätä sinun blogia, Sanni. Taisinpa löytää parempaa tekemistä kuin tehdä sairaustutkielmaani... Mutta ei se haittaa, toistamiseen, ihana blogi ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      Ensinnäkin; pahoittelut siitä, että vastaamisessa kesti näin kauan! Olin unohtanut kommenttisi julkaisua odottavien kansioon moneksi viikoksi :D

      Mahtavaa kuulla, että tykästyit blogiini! Hienoa, jos blogikirjoitukseni herättävät ajatuksia sinussa ja saa miettimään asioita ja tekemisiään fiksummin! :)

      Hyvää viikonlopun jatkoa sinulle!❤️

      Poista
  14. Hei Sanni! Löysin blogisi vastikään ja piti tulla heti sekä symppaamaan että tsemppaamaan toipumisprosessin keskellä! Samanmoisen kauden läpikäyneenä voin sanoa että tulet olemaan niin paljon viisaampi tuosta selvinneenä. Ja oman kehon arvostus ja kuuntelu muuttuu ihan toisiin sfääreihin.

    Kolmisen vuotta takaperin treenasin hulluna juoksua ja salia, ja viittasin kinttaalla flunssista toipumisille. Sydänlihastulehdus siitä tuli, ja melkein kaksi vuotta siinä meni että toivuin kunnolla. Aina välillä pääsi taas takaisin treenin makuun mutta sitten loppui voimat ja rytmihäiriöt tuli pahempana päälle. Omat rytmärit on diagnosoitu hyvälaatusiksi kammiolisälyönneiksi. Epämukavia ja voimakkaita, mutta periaatteessa vaarattomia. Kun niitä tulee tuhansia päivässä ei paljon treenit maita, mutta onneksi *koputtaa puuta* ovat pysyneet nyt kohta vuoden hallinnassa.

    Eli tsemppiä, jaksamista, malttia ja oman kropan kuuntelua kehiin niin siitä selviää. Muistaa olla armollinen itsellensä ja jättää ne treenit väliin jos vähän tuntuu epämukavalta. Sitten kun aika on niin se lähtee taas sujumaan ja pääsee oikeasti eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Mahtavaa saada viestiä joltain, joka on kokenut täysin samaa. Olet kyllä ihan oikeassa, arvostus ja itsetuntonikin on noussut kyllä aivan erilaiselle tasolle kuin aikaisemmin. Harmi vain, että niitä tärkeitä asioita tajusi vasta sitten, kun terveys oli jo osittain menetetty!

      Minulla myös rytmihäiriöt on todettu hyvälaatuisiksi kammiolisälyönneiksi (5% oli eteislisälyöntejä). Mutta tosiaan, niinkuin sanoit - ei paljon treenaamaan tee mieli lähteä kun sydän hakkaa miten sattuu. Onneksi kuitenkin nyt kaikki lisälyöntini ovat hävinneet (niitä tulee vain äkillisessä rasituksessa, esim bussiin juokseminen tms.) joten täytyy kuitenkin ottaa vielä erittäin rauhallisesti.

      Kiitos paljon tsempeistä! Täällä suunnilla todellakin nyt muistetaan kuunnella sitä kroppaa ja omaa olotilaa :) Kyllä tämä tästä taas pikku hiljaa lähtee sujumaan!

      Mahtavaa viikkoa sulle =)

      Poista

Kommentoithan asiallisesti, kaikki typerät ja herjaavat kommentit menevät suoraan roskapostiin!
-
Kiitos paljon kivasta kommentista! ♥️